Massiivipuurakentamisessa yhdistyvät puurakentamisen perinteet, kunnianhimoiset ilmastotavoitteet ja moderni teknologia. Tämä sivusto kertoo, miten massiivipuisista kerrostaloista tehdään valtavirtaa.
Hiilineutraali tulevaisuus rakennetaan puusta
Puurakentaminen on ekologisin rakennusmuoto
Massiivipuurakentaminen on ainoa rakennusmuoto, joka sitoo enemmän hiiltä kuin päästää.
Puurakentamisella voidaan paitsi sitoa jo syntyneitä päästöjä myös vähentää niitä. Näin autetaan valtioita, kuntia ja yrityksiä saavuttamaan päästövähennystavoitteet tehokkaasti.
Massiivipuurakennusten elementit on mahdollista käyttää uudelleen.
Massiivipuukerrostaloissa käytettävät CLT-elementit voidaan irrottaa toisistaan, leikata uuteen kokoon ja niistä voidaan tehdä uuden talon runko. *
* kiertotalouteen ratkaisuna CLT-elementit voidaan käyttää jopa 95% uudelleen talon rakennusmateriaalina.
Massiivipuurakentaminen on metsien parasta käyttöä.
Puu on ainoa yleisesti käytetty uusiutuva rakennusmateriaali. Massiivipuurakennuksessa se jatkaa elämäänsä hiilivarastona parhaimmillaan jopa sata vuotta pidempään kuin metsässä.
Uusia ratkaisuja kestävään puurakentamiseen
Massiivipuurakennuksessa voidaan hyödyntää painovoimaista ilmanvaihtoa.
Huonokuntoiset tai huoltamattomat ilmanvaihtolaitteet aiheuttavat helposti sisäilmaongelmia. Painovoimainen ilmanvaihto on turvallinen, terveellinen ja kustannustehokas vaihtoehto, ja se sopii myös massiivipuurakennukseen.
Puukerrostalo voidaan rakentaa helposti muunneltavaksi.
Tutkimus osoittaa, että massiivipuurakennuksessa voidaan hyödyntää ei-kantavia rakenteita värähtelyn vähentämiseen. Näin huoneiston tilaratkaisut ovat helposti muunneltavissa asukkaiden tarpeiden mukaan.
Selluvilla voi eristää massiivipuurakennuksen ekologisesti
Selluvilla on luonnonmukainen vaihtoehto kivi- ja lasivillalle. Sen käyttö massiivipuukerrostalon eristeenä on teknisesti mahdollista, jos selluvilla käsitellään palonsuoja-aineella ja pinta suojataan kipsilevyllä.
Usein kysyttyjä kysymyksiä puurakentamisesta
Miten paloturvallisuus huomioidaan massiivipuurakentamisessa?
Massiivipuisen rakennuksen paloturvallisuus on usein jopa parempi kuin betonirakennuksen. CLT-elementit tehdään ristiinliimatuista puulevykerroksista, jotka ovat jo rakenteensa puolesta varsin paloturvallisia. Ne eivät syty helposti, ja palaessaankin ne hiiltyvät lähinnä pinnastaan niin, että kantavat rakenteet pysyvät hyvin pystyssä palon aikana.
Massiivipuurakenteisen rakennuksen paloturvallisuutta voidaan lisätä laajalla keinovalikoimalla. Suomessa kaikissa massiivipuukerrostaloissa on automaattinen palonsammutusjärjestelmä eli sprinklerit. Ne pidentävät pelastautumisaikaa palon sattuessa. Suomessa ei ole koskaan ollut tulipalon aiheuttamaa kuolintapausta sprinkelijärjestelmällä varustetussa asuinrakennuksessa. Lisäksi CLT-elementtien pinta voidaan käsitellä paloturvalliseksi suojaverhoilulla tai palonsuojaaineella niin, että puun palosuojauksen pintaluokitus nostetaan C- tai B-luokkaan.
Millaisia akustiikkaratkaisuja massiivipuurakennus edellyttää?
Puurakentamisessa akustiikkaratkaisut mietitään jo suunnitteluvaiheessa. Akustiikkasuunnittelija suunnittelee tilaan sopivat huoneakustiset materiaalit ja rakenteet yhdessä arkkitehdin ja rakennesuunnittelijan kanssa. Akustiikan huomioiminen jo suunnitteluvaiheessa tulee edullisemmaksi kuin akustiikkaratkaisujen luominen valmiiseen rakennukseen.
Elämisestä syntyvät äänet, kuten askelet ja lasten leikit kantautuvat tyypillisesti puisen välipohjan läpi. Näitä niin sanottuja runkoääniä voidaan vaimentaa esimerkiksi erilaisilla äänieristemateriaaleilla, kelluvilla rakenteilla, rakenteiden erottamisella lattioissa ja seinissä sekä käyttämällä jousirakenteita.
Jos puukerrostalo rakennetaan melualueelle, myös rakennuksen ulkovaippa vaatii akustiikkasuunnittelua. Jo rakennuslupavaiheessa tuotettavien laskelmien avulla osoitetaan, että rakennus vastaa kaavan vaatimuksiin.
Kuinka kustannustehokasta maassiivipuurakentaminen on?
Massiivipuurakentamisen kustannustehokkuutta tukevat valmiit elementit, nopea työmaa-aika ja matalat logistiikkakustannukset. Kustannustehokkuuden varmistamiseksi tarvitaan kuitenkin huolellista suunnittelua ja yhteistyötä rakennusprosessin eri toimijoiden välillä.
CLT-elementit ja niihin tulevat ovet ja ikkunat suunnitellaan digitaalisesti, tuotetaan tehtaalla mittatarkasti ja kootaan työmaalla. Kustannustehokkaan puurakentamisen taustalla on asennustekniikkaa kunnioittava suunnittelu, jossa on otettu huomioon rakennuksen koko elinkaari. Massiivipuurakentamisen suunnittelutyö alkaa parhaimmillaan jo arkkitehtiluonnoksien piirrosvaiheesta ja jatkuu siihen asti, kunnes tietomalli on valmis tuotantoon. Siksi rakennuskohteen koosta riippuen suunnittelu tulee aloittaa jopa puoli vuotta ennen asennustyön aloittamista. On myös tärkeää varata aikaa eri suunnittelualojen törmäystarkasteluun ennen CLT-elementtien tuotantoa.
Suurelementtien asennusjärjestys määritellään noin kahta kuukautta ennen asennustyön aloittamista ja toimitetaan CLT-tuotantoon. Tästä määrittyy myös rakennustyömaan yleisaikataulu, minkä ympärille muut urakointitehtävät voidaan sijoittaa. Siksi massiivipuurakentamisessa on tärkeä valita puuelementtien toimittaja ja asennustyökumppani jo suunnitteluvaiheessa. Puu on itsessään valmis rakennusmateriaali, mikä nopeuttaa rakennusprosessia huomattavasti. Myös puurakentamisen asennustoleranssit, eli elementteihin työmaalla tehtävät muutokset, ovat huomattavasti pienempiä kuin betonirakentamisessa.
Puurakennuksen kustannustehokkuus näkyy myös rakennusten jatkokäytössä. Kun puurakennus suunnitellaan muuntojoustavaksi, se on helposti mukautettavissa muuttuviin tarpeisiin. Näin voidaan säästää esimerkiksi julkisten tilojen rakennuskustannuksia, muuttamalla rakennuksen käyttötarkoitusta vaikkapa päiväkodista palvelutaloksi.
Miten massiivipuurakennus sääsuojataan?
Sääsuoja, eli rakennusten päällä usein nähtävä pressuteltta, suojaa kosteusherkkiä rakennusmateriaaleja rakentamisen ajan. Se on tarpeellinen esimerkiksi villaeristeiden ja kipsilevyjen suojaksi, joita käytetään kaikessa rakentamisessa.
Suomessa käytetään muita maita enemmän sääsuojaa myös massiivipuurakennuksissa, vaikkei sen käyttö olisi tarpeellista. CLT-elementeistä rakennettava massiivipuutalo ei ime kosteutta pintaa syvemmälle, vaan puun solukko turpoaa kastuessaan. Näin puu ei ime kosteutta kapillaarisesti, vaan palautuu kuivuessaan takaisin. Vaikka esimerkiksi betoni imee kosteutta kyllästymiseen saakka, betonirakennuksia ei tyypillisesti sääsuojata Suomessa. Massiivipuurakennuksissa sääsuojaa voidaan tarvita, jos esimerkiksi lisäeristäminen tai kipsilevytyöt tehdään ennen kuin rakennuksen vaippa on ummessa.
Massiviipuu itsessään ei tarvitse sääsuojaa vaan riittää, että rakennesuunnittelussa huomioidaan sääsuojaton rakentaminen. Kun tarpeeton sääsuojaus jätetään pois, voidaan säästää sekä rakennuskustannuksia että aikaa.
Kuinka terveellisiä puurakennukset ovat asukkailleen?
Puu on luonnollinen ja hengittävä rakennusmateriaali, jota suositaan etenkin päiväkodeissa ja kouluissa sen terveyshyötyjen vuoksi. Puu on tutkitusti antibakterinen materiaali ja puurakennusten on todettu alentavan rakennuksen käyttäjien stressiä, verenpainetta ja parantavan keskittymiskykyä.
Puu koetaan miellyttäväksi, luonnolliseksi ja lämpimäksi rakennusaineeksi, ja sen luonnollista hengittävyyttä voidaan vahvistaa painovoimaisella ilmanvaihdolla.