Ympäristövaikutukset

Kuinka paljon päästöjä massiivipuurakentaminen tuottaa ja sitoo?

Kolmasosa Suomen vuotuisista päästöistä syntyy rakentamisesta. Iso osa näistä päästöistä liittyy materiaalien, kuten teräksen, betonin ja lasin tuotantoon. Massiivipuurakentaminen on kerrostalojen rakennusmuoto, jonka vaikutus ympäristölle on positiivinen. Se sitoo lähes tuplasti yhtä paljon hiilidioksidia kuin mitä se päästää. Samaan aikaan yksi betonirakennus synnyttää enemmän päästöjä kuin yli tuhat suomalaista vuosittain.

Puurankainen rakennus ei toimi hiilivarastona samaan tapaan kuin massiivipuurakennus, vaikka se  onkin ekologisempi kuin betoninen vertailukappale. Puurakentamisella voidaan siis paitsi sitoa jo syntyneitä päästöjä myös vähentää niitä. Siksi puurakentamisella voidaan auttaa valtioita, kuntia ja yrityksiä saavuttamaan päästövähennystavoitteet tehokkaasti.

Yleisimmin ympäristövaikutuksia mitataan OneClick LCA-laskennalla. Se on elinkaariarviointi, joka kertoo, ovatko rakennuksen tai muun prosessin ympäristövaikutukset positiivisia, neutraaleja vai negatiivisia. Tämä laskenta ja mittaus on tärkeää, mutta Korepuu Oy:n kokemusten mukaan massiivipuurakentamisen hyödyt saadaan laajasti käyttöön tarkemmalla arvioinnilla ja kriteereillä. Ympäristövaikutusten tapauskohtainen arviointi, kuten EPD-ympäristöseloste tarjoaisi mittaamiseen pohjautuvaa laskentaa rakennusten hiilivaikutuksista. Yhdessä selkeiden kriteeristöjen kanssa seloste auttaisi vertailemaan rakennusten vaikutusta ympäristöön.

Kuinka tehokasta metsänkäyttöä massiivipuurakentaminen on?

Puu on uusiutuva luonnonvara. Viikon aikana Suomessa hakattavasta saataisiin raaka-aine kaikkiin Suomessa vuoden aikana rakennettaviin kerrostaloihin. Suomen ilmastopaneelin mukaan massiivipuurakentaminen on metsien parasta käyttöä, sillä puu jatkaa elämäänsä hiilivarastona, kun sitä käytetään massiivipuurakennuksen elementtinä. Jos puu jätetään lahoamaan metsään, sen sitoma hiilidioksidi vapautuu lahotessa ilmakehään. Metsä kasvaa keskimäärin noin 150 vuotta, jonka jälkeen hiilensidonta hidastuu.

Kun puun elämä hiilivarastona jatkuu massiivipuurakennuksessa, metsästä vapautuu tilaa uusien, hiiltä sitovien puiden istutukselle. Rakentamalla kestäviä ja korjattavia massiivipuurakennuksia hiilen sidontaa voidaan pidentää jopa vuosisatoja.

Kuinka kierrätettäviä massiivipuurakennuksen elementit ovat?

Rakentamisen kiertotalouden edistäminen on välttämätöntä sekä lyhyellä että pitkällä aikajänteellä. Päättäjien tavoitteena on, että tulevaisuudessa rakennukset nähdään arvokkaana materiaalina, ja niitä pyritään huoltamaan ja käyttämään uudelleen mahdollisimman pitkään. Massiivipuukerrostaloissa käytettävät CLT-elementit ovat jopa 95-prosenttisesti kierrätettävissä, sillä elementit voidaan irrottaa toisistaan, leikata uuteen kokoon ja niistä voidaan tehdä uuden talon runko. Hukkaa syntyy ainoastaan jos ja kun puuta työstetään uuteen muotoon. Puurakennusteollisuuden kiertotaloudessa on valtava, toistaiseksi hyödyntämätön, potentiaali päästösäästöihin. Jotta potentiaali saadaan käyttöön, lainsäädäntö täytyy päivittää tukemaan puurakentamisen kiertotaloutta.

Miten massiivipuurakentamisesta tehdään entistäkin ekologisempaa?

Massiivipuurakentaminen on luonnollisesti vastuullista ja ympäristöystävällistä. Puutalon vastuullisuuteen vaikuttavat kuitenkin kaikki rakennusratkaisut ja hyödynnetyt materiaalit.

Rakenneoptimointi

Puun kysyntä on tällä hetkellä valtavaa. Puulla pyritään korvaamaan fossiilisia raaka-aineita myös muilla toimialoilla kuin rakentamisessa. Siksi on tärkeää, ettei puuta – tai muita luonnonvaroja – haaskata. Massiivipuurakennuksen rakenteita, kuten kantavia seiniä voidaan mitoittaa niin, että luonnonvaroja käytetään säästeliäästi.

Materiaalivalinnat

Massiivipuurakennuksessa puu on päämateriaali. Myös muilla materiaalivalinnoilla voidaan vaikuttaa rakennuksen ekologisuuteen. Ympäristöministeriön rahoittamassa Rakennetaan puusta: Muuntojoustava massiivipuurakennus painovoimaisella ilmanvaihdolla -hankkeessa selvitettiin, miten selluvilla voisi tarjota ekologisen vaihtoehdon massiivipuurakennuksen eristeeksi.