Tekniset edellytykset

Puurakenteilla voidaan saavuttaa asuinrakentamista koskevat äänivaatimukset ja ohjearvot. Erityishuomio on huoneistojen välisten rakenteiden ja liitosten suunnittelussa sekä toteutuksessa. Ulkovaipan riittävä ääneneristävyys tulee tarkastaa, jos kohde sijoittuu liikennemelualueelle.

Puurakenteiden ääneneristävyys perustuu rakenteiden kerroksellisuuteen sekä liitoksissa käytettäviin joustaviin materiaalikerroksiin ns. tärinäneristysmateriaaleihin. Runkorakenteet eivät jatku yhtenäisenä asuinhuoneistojen välillä. Rakenteet tiivistetään ilmatiiviiksi esimerkiksi elastisilla saumamassoilla.

Huoneistojen väliset rakenteet toteutetaan kaksinkertaisilla rakenteilla, mikä parantaa huoneistojen välistä ääneneristävyyttä. Runkorakenteiden liitososat eristetään siten, ettei ääni ja värähtely siirry haitallisesti asuinhuoneistojen välillä.

Nykyaikaiset laskentamenetelmät mahdollistavat ääniominaisuuksien optimoinnin ja vertailun, jolloin rakenteet voidaan mitoittaa tarkasti käyttötarkoituksen vaatimukset täyttäviksi ja kustannustehokkaiksi.

Puurakenteisen asuinrakennuksen akustiikkasuunnittelu edellyttää tarkkaa liitosteknistä suunnittelua ja rakennustekniikan ymmärrystä. Parvekelaatta asennetaan tärinäneristetyn konsolin päälle, jotta parveke ei aiheuta meluhaittaa alapuoliseen asuntoon.

Asuinhuoneistoja erottava seinä on toteutettu kaksinkertaisella rungolla ja ulkoseinän kantava rakenne katkeaa asuinhuoneistojen välillä. Melualueelle rakennettaessa tulee ottaa huomioon myös ulkoseinärakenteita koskevat ääneneristävyysvaatimukset.

Asuinkerrostalossa muuntojoustavuus tarkoittaa tilaratkaisuvaihtoehtojen monipuolisuutta, ja elinkaaren aikaisten muutosten mahdollistamista. Rakenteellinen muuntojoustavuus luo lähtökohdat toteutuksen jälkeen tehtäville asuntojakauman ja asuntotyypin muutoksille. Asuntojakauman suunnittelussa voidaan määritellä yhdisteltävien huoneistojen tyypit ja vaihtoehtomallit.

Vierekkäisten asuntojen yhdistäminen mahdollistuu, kun pohjaratkaisujen toimivuus on varmistettu erilaisissa yhdistelymalleissa. Huomioitavia asioita ovat teknisten nousukuilujen sijainnit ja tilamitoitus. Rakenteissa voidaan huomioida huoneistojen välisten seinien aukotettavuus, tai poisjääminen ylemmissä kerroksissa.

Asunnon huonejaon muunneltavuus auttaa tilaa muuntautumaan erilaisiin elämänvaiheisiin ja muuntuvaan asukasmäärään. Jakovaihtoehdot huomioidaan sähkön ja lvi:n reitityksissä, sekä julkisivun aukotuksissa. Muuntuvan väliseinälinjan purettavuus voidaan huomioida osana seinän toteutustapaa.

Vierekkäisten asuntojen yhdistäminen mahdollistuu, kun pohjaratkaisujen toimivuus on varmistettu erilaisissa yhdistelymalleissa. Huomioitavia asioita ovat teknisten nousukuilujen sijainnit ja tilamitoitus. Rakenteissa voidaan huomioida huoneistojen välisten seinien aukotettavuus, tai pois jääminen ylemmissä kerroksissa.

Asunnon huonejaon muunneltavuus auttaa tilaa muuntautumaan erilaisiin elämänvaiheisiin ja muuntuvaan asukasmäärään. Jakovaihtoehdot huomioidaan sähkön ja lvi:n reitityksissä, sekä julkisivun aukotuksissa. Muuntuvan väliseinälinjan purettavuus voidaan huomioida osana seinän toteutustapaa.

Massiivisia puurakenteita sisältävän rakennuksen kosteudenhallintaan tulee kiinnittää erityistä huomiota. Kosteusvaurioiden ehkäisemiseksi puun kosteuspitoisuus tulee pitää riittävän alhaisena koko toimitusketjun ajan, mutta toisaalta puun liian nopea kuivuminen aiheuttaa rakenteiden halkeilua.

CLT-rakenne ei vahingoitu lyhytaikaisesta altistumisesta kosteudelle. Työn aikaisen kosteuden poistuminen rakenteista varmistettava ennen verhouksien asentamista. Halkeilun välttämiseksi näkyviä puupintoja ei saa kuivattaa liian nopeasti.

Märkätilojen seinissä käytetään tuulettuvaa taustarakennetta. Vedeneristyksen pohjana pintarakenteiden kannatukseen soveltuva märkätilalevy.

Huoneistojen välinen seinä koostuu CLT-elementistä ja paikalla rakennettavasta liimapuu-rankaseinästä. Valitulla rakenteella varmistetaan, että runkorakenteeseen ei rakennusvaiheessa pääse kertymään kosteutta ilman sääsuojaa rakennettaessa.

CLT-seinän alareunassa kosteuskäsittely. CLT-seinän korko lattiavalun yläpinnassa.

Parvekkeen vedeneristeenä toimii kumibitumikermi, jossa nostot parvekkeen seinille. Parvekelaatan etureunaan työstetty ura vesikourulle. Vedenpoisto ulosheittäjällä.

Puurakenteisen välipohjan paksuuden määrittää usein normaalitilanteessa värähtelymitoitus. Värähtelymitoitus puurakenteilla on haastavaa, sillä jäykkyyteen vaikuttavia pintarakenteita on vaikea huomioida järkevästi. Värähtelyn määrittämisessä onkin edullista hyödyntää mittauksia jo rakennetuista kohteista.

Monimuotoisten välipohjien värähtelylaskennassa voidaan käyttää apuna FEM-laskentaa.

Välipohjan jänneväli ja tuenta vaikuttaa välipohjalaatan kantavan rakenteen paksuuteen.

Välipohjan kannattelussa voidaan käyttää pilari-palkkilinjoja. Palkin koko ja pilareiden sijoitus vaikuttaa laatan värähtelymitoitukseen.

Oikein suunniteltuna ja toteutettuna puurakennus on yhtä paloturvallinen kuin muistakin materiaaleista toteutetut rakennukset. Rakennuksen runkomateriaalilla ei henkilöturvallisuuden kannalta muutenkaan ole tulipalossa juuri merkitystä – vaarallisimpia ovat irtaimiston palaessa syntyvät myrkylliset savukaasut.

Palomääräykset asettavat vaatimuksia rakenteiden materiaaleille, pinnoille sekä pintarakenteiden palosuojausominaisuuksille.

Palon leviäminen julkisivuverhouksen tuuletusvälissä on rajoitettu rei’itetyllä palokatkoprofiililla.

Palon leviäminen yläpohjaan estetty EI30 räystäsrakenteella. Yläpohjan tuuletusraossa palokatko, joka tukkii tuuletuksen palotilanteessa.

Yläpohjatila jaetaan enintään 400 m2 osiin (EI15). Yläpohjan tuulettuvuus osastoivan rakenteen läpi varmistetaan paloluokitetulla tuuletusventtiilillä. Lisäksi ullakkotilat jaetaan enintään 1600 m2 palo-osastoihin (EI30).